Onko Brasilia langennut fasismiin?

Äärioikeiston Jair Bolsonaro on uhka työläisille ja sorretuille. Häntä vastustavien potentiaalinen voima merkitsee kuitenkin, että hänen projektinsa on mahdollista pysäyttää, sanoo Alistair Farrow kirjoituksessaan Socialist Worker -lehdessä.


Students in Sao Paulo debating resistance to Bolsonaro after the election

Opiskelijat keskustelevat Sao Paulossa siitä, miten vastustaa Bolsanaroa vaalien jälkeen (kuva: Margarida Salomão Twitterissä)


Jair Bolsonaron voitto Brasilian presidentinvaaleissa on aiheuttanut sokkiaaltoja kautta maailman.

Äärioikeistolainen on nyt kuljettajanpaikalla maassa, jossa on 210 miljoonaa ihmistä ja joka on maailman kahdeksanneksi suurin talous. Hän on uhka naisille, LGBT-väelle ja mustille sekä jokaiselle muulle sorretulle ryhmälle. Hänet on pysäytettävä.

Vaalit ovat saaneet kommentoijat hakemaan sanoja, joilla luokitella Bolsanaroa ja hänen linjaansa.

Foreign Policy -lehdessä Federico Finchelstein sanoo: “Bolsonaron populismi tuo mieleen Hitlerin ajan”.

Hänen artikkelinsa otsikko kuuluu: “Jair Bolsonaron malli ei ole Berlusconin. Se on Göbbelsin.”

Vaalien aikana sosialidemokraattisen Työväenpuolueen (PT) vaalikampanjavideossa verrattiin Bolsonaroa Hitleriin ja natseihin

Myös jotkut vallankumouksellisessa vasemmistossa ovat kutsuneet häntä fasistiksi tai puolifasistiksi. Kiista siitä, onko Bolsonaro fasisti, on tärkeä, koska se määrittää, kuinka vasemmiston ja muiden tulisi reagoida uuteen hallitukseen.

Kyse on siitä, mikä on luokkavoimien tasapaino Brasiliassa, mitä se tarkoittaa kansainvälisesti ja mikä on vastarinnan potentiaali.

Lev Trotski, venäläinen vallankumouksellinen, identifioi fasismin pikkuporvariston – osan keskiluokkia, kuten maanviljelijöiden, kaupanpitäjien ja pienkapitalistien – joukkoliikkeeksi.

Historiallisesti se sai taakseen suuria osia talonpojistoa ja pienempiä osia työläisiä.

Fasismin tavoite on murskata työväenluokan voima ja sen organisaatio.

Siksi se edustaa ainutlaatuista uhkaa tavallisille ihmisille ja on murskattava

Fasismi nousee valtaan yhteiskunnissa, jotka ovat syvässä kriisissä.

Kun kapitalistit eivät enää pysty hallitsemaan tavanomaisin parlamentaarisin keinoin, he voivat ottaa fasistivallan riskin.

Usein fasistit sitten asettuvat vanhan hallitsevan luokan osia vastaan.

Tärkein tausta fasismin nousulle Italiassa ja Saksassa oli Venäjän vuoden 1917 vallankumous.

Hallitseva luokka oli kansainvälisesti järkyttynyt työläiskapinan hengen leviämisestä ja fasismi oli myrkky, jota käytettiin sen hävittämiseen.

Tänään “bolsevikkivallankumous ei ole edes uhkan varjo,” kirjoittaa Robert Paxton kirjassaan The Anatomy of Fascism (Fasismin anatomia). Hän jatkaa sanomalla, ettei tänään ole olemassa mitään, joka olisi lähellä ”klassista fasismia”. Fasismin erityinen muoto eroaa maasta toiseen.

Italian fasismi 20- ja 30-luvulla erosi saksalaisesta.

Ja tämän päivän fasismi eroaa menneestä

Mutta kenenkään ei pitäisi peitellä, että Bolsonaro—miten hänet määrittääkin—on vaarallinen vihollinen, jota on vastustettava.

Jair Bolsonaro after winning the election

Jair Bolsonaro voitettuaan vaalit (kuva: Tomaz Silva/Agência Brasil)


On helppo nähdä, miksi ihmiset väittävät Bolsonaroa fasistiksi.

Joitain piirteitä hänen kampanjassaan voi kuvata fasistisiksi. Hänellä on joukkokokouksia, joiden tarkoitus on lietsoa vihaa ja mobilisoida vasemmistoa vastaan.

Eräässä joukkokokouksessa ennen vaaleja hän vannoi puhdistavansa Brasilian ”vasemmistorikollisista”.

Ei ole epäilystä, etteivätkö Bolsonaron erittäin rasistiset puheet olisi rohkaisseet fasisteja.

Hän on myös tehnyt selväksi halveksivansa ehdottomasti demokratiaa.

Hän arvosteli vuosien 1964-1985 diktatuuria siitä, ettei se mennyt riittävän pitkälle. Ja hän on sanonut, että hän tekisi ”työn, jota sotilashallitus ei tehnyt, tappanut 30 000 ihmistä.”

Hän on vedonnut keskiluokkiin ja käyttänyt hyväksi heidän käsitystään, että entinen PT:tä edustanut presidentti Dilma Rousseff hyökkäsi heitä vastaan.

Nämä tunnusmerkit eivät kuitenkaan merkitsi, että fasismi olisi voittanut.

Eikä Brasilian kapitalismi ole vielä niin pahassa kriisissä, että sen tarvitsisi turvautua fasismin voimiin.

Tähän asti Bolsonaron takana oleva katuliike on täydentänyt hänen vaalistrategiaansa.

Nyt hän voi turvautua valtion voimiin.

Bolsonaro näkee voimansa tässä valmiissa sortokoneistossa, ei joukkoliikkeessä.

Yksi hänen vaalilupauksistaan oli päästää poliisi valloilleen ja antaa sille käytännössä rajoittamaton valta niitä vastaan, jotka hän määrittää vastustajiksi.

Bolsonaro on urapoliitikko ja entinen armeijan kapteeni.

Hän ei suinkaan nouse fasistisesta liikkeestä, kuten Benito Mussolini Italiassa, vaan pitää liikettä avustavana poliittisille tavoitteilleen.

Tämä eroaa siitä, miten fasistit perinteisesti ottavat vallan.

Trotski kuvasi fasismin nousevan valtaa ”pikkuporvariston ja luokka-asemastaan suistuneiden ja lannistettujen ryysyköyhälistön joukkioiden” joukkoliikkeen kautta.

On vaara torjua suoralta kädeltä Bolsonaro kannattajineen, koska tämä ei näytä istuvan Trotskin luonnokseen. Heidän poliittinen kehityskaarensa on tärkeä.

Aidosti fasistisen liikkeen kehittyminen Bolsonaron hallinnosta on mahdollista. Ja on myös useita muita mahdollisuuksia, kuten sotilashallinnon pystyttäminen.

Bolsonaro asemoi itsensä tekopyhästi PT:n korruptiota vastustavan keskiluokan johtaman liikeen kärkeen.

“Äärioikeiston liike Brasiliassa mobilisoi keskiluokkaa enemmän kuin mikään, etenkin Dilma Rousseffin syytteeseenpanon ympärillä,” toteaa Brasilian yliopiston tutkija Sabrina Fernandes.

Bolsonaro on nostanut tuomari Sergio Moron, joka vangitutti PT:n entisen presidentin Lulan, oikeusministeriksi.

Se on selkeä viesti hänen kannattajakunnalleen, ettei hän luovu taistelusta, ja että hän haluaa pitää heidät liikkeellä.

Ei ole mahdotonta ajatella, että Bolsonaro joutuisi mobilisoimaan kannattajiaan yhä fasistisempaan tapaan.

Jos hän haluaa ajaa läpi ne 147 valtionyritysten yksityistämistä, mitä hänen talousneuvonantajansa haluavat, hänen edessään on työväenluokan vastarinta. Jos näin tapahtuu, Bolsonaro todennäköisesti mobilisoi armeijan murtamaan lakkoja ha hyökkäämään mielenosoituksia vastaan. Hänen uusi valtiovarainministerinsä Paulo Guedes on sanonut, että hallitus noudattaa Augusto Pinochetin hallinnon talouspolitiikkaa. Tämä tuli Chilessä valtaan raa’assa sotilasvallankaappauksessa vuonna 1973.

Tämän politiikan läpiajaminen merkitsee yhteenottoja. Näissä yhteenotoissa Bolsonaro saatetaan lyödä, hän saattaa ottaa käyttöön valtion väkivallan tai edetä fasistiseen suuntaan.

Presidentinvaaleissa saamastaan valtavasta voitosta huolimatta Bolsonaro on parlamentissa eristyksissä.

Hänen Sosiaaliliberaali puolueensa (PSL) nousi yhdestä 52 paikkaan parlamentin alemmassa kamarissa. Mutta PT on yhä suurin puolue 56 paikallaan.

Uudessa parlamentissa taistelee omien ohjelmiensa puolesta 30 puoluetta, enemmän kuin koskaan. Se tarkoittaa, että mikä tahansa hallituskokoonpano, jonka Bolsonaro onnistuu kursimaan kokoon, on erittäin epävakaa.

Tässä kontekstissa Bolsonaro voisi käyttää oman asialistansa läpiajamiseen armeijaa, ei pikkuporvariston fasistista joukkoliikettä

Tähän asti hän on ympäröinyt itsensä kenraaleilla. Hänen puolustusministerikseen tulee  Augusto Heleno, ensimmäinen ei-siviili tehtävässä sitten sotilasdiktatuurin.

Hänen varapresidenttinään on toinen kenraali, Hamilton Mourao.

Tämän lisäksi moni PSL:n vaaleissa läpi mennyt ehdokas on sotilashenkilö.

Bolsonaron tukialueella Sao Paulossa puolue sai 15 paikkaa. Valituista yhdeksän oli upseereita.

Vaalien alla armeija ratsasi yliopistoja, pidätti ihmisiä ja hajotti erään fasisminvastaisen kokouksen. Armeija on ollut entuudestaankin erittäin voimakas instituutio Brasialian yhteiskunnassa.

Voimakkaammaksi sen teki PT valtakaudellaan. Puolue kasvatti sotilasmenoja jyrkästi.

Se myös lähetti Brasilian armeijan Haitiin auttamaan YK:n joukkoja siivouksessa sen jälkeen, kun USA:n erikousjoukot olivat syrjäyttäneet demokraattisesti valitun presidentti Jean Bertrand Aristiden. Niin Heleno kuin Mouraokin olivat retkikunnan johtavia upseereita.

He olivat vastuussa kymmenien kuolemasta käynnistäessään hyökkäyksen pääkaupunki Port au Princen slummeissa. Nämä ihmiset ovat nyt Bolsonaron hallituksen ytimessä.

Brasilia ei ole fasistinen valtio, mutta sen hallitus on uhka tavallisille ihmisille Brasialiassa ja ympäri maailman.

Jos Bolsonaro on päättänyt palauttaa armeijan valtaan, kannattaa muistaa, että sen kaatoivat viime kerralla joukkolakot.

Ammattiliiton ovat edelleen voimakkaita ja pystyvät antamaan iskun Bolsonarolle ja muulle oikeistolle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s