Terho Laitila
Itsevarmoina älyllisessä rajoittuneisuudessaan huutavat työnteettäjäjärjestöt ja porvaripuolueet armaan isänmaamme yritysten ja samalla koko valtakunnan talousongelmien ratkaisuksi paikallisen sopimisen lisäämistä. Hokema, jota paremman puutteessa tyrkytetään jokaisessa haastattelussa voiteluaineeksi talouden kitiseviin rattaisiin.
Mitä paikallisen sopimisen lisäämisellä käytännössä tarkoitetaan, eivät työnantajat ja oikeisto anna suoraa vastausta. Valtaosalla poliitikoista tuskin on asiasta vähäistä haisuakaan? Mutta tällaiselle tielle meitä ollaan kaikin voimin nyt taluttamassa.
****** ****** ****** ******
Teollisuudessa työpaikat ovat jo nykyisellään täynnänsä paikallisia sopimuksia. Tähän ovat pakottaneet monipuoliset tuotantoprosessit, joiden erilaisissa työtehtävissä joudutaan poikkeamaan esimerkiksi työsopimuksessa määritellystä työstä. Mikään liittojen sopima työehtosopimus, ei voi tietenkään kattaa koskemaan spesialisoituneen teollisuustyön kaikkia paikallisia erikoisuuksia, ilman että niistä paisuisi 1000-osaisia pykäläopuksia.
Siksi muiden muassa Teknologiateollisuuden työehtosopimus määrittelee raamit ja yleensä minimiehdot. Työehtosopimuksen työehdoista voidaan poiketa tekemällä paikallinen sopimus. Ja, koska kyseessä on nimen omaan sopimus, se ei useinkaan heikennä työntekijän työehtoja työpaikalla.
****** ****** ****** ******
Miksi ihmeessä työnantajat ja oikeisto sitten lirkuttavat seireenilaulua paikallisesta sopimisesta uutena asiana, vaikka sellainen on jo yleisessä käytössä?
Vastaus on, että eivät nämä tästä käytössä olevasta sopimusmallista puhukaan. He haluavat uuden paikallisen sopimisen, mikä saisi luvan alittaa työehtosopimusten minimit.
Julkisuudessa rummutetaan, että yleissitova työehtosopimus on liian jäykkä ja byrokraattinen noudattaa. Se ei anna mahdollisuuksia firmojen tarvittavaan ketteryyteen ja että työpaikoilla tiedetään kaikki sovittavat asiat kaikkein parhaiten.
Pelaaminen sillä, että työläiset saisivat itse päättää paikallisesti on yksi tämän todella huijarimaisen kampanjan pääpiirteistä.
Kaikkialla valtamediassa muodikkaan tittelin omaavat ”työelämän professorit” mainostavat tätä ihmelääkkeenä ja talouden pelastavana eliksiirinä. Nämä kauppaavat juotavaansa TV:n asiaohjelmissa ostos-kanavien tavaratarjonnan mallin mukaisesti. Kuitenkin he tietävät, että kyseessä on tuote, joka aiheuttaa merkittäviä sivuvaikutuksia työmarkkinoille. Tästä nämä oikeistolaiset työelämän sutenöörit totta vieköön ovat kyllä kirkkaasti selvillä. Työntekijöille tarjoillaan hyvältä tuoksuvaa myrkytettyä lemmenjuomaa!
****** ****** ****** ******
Minkälaisten työnantajan edustajien kanssa paikallisia sopimuksia sitten tehtäisiin? Itselläni on siitä hieman kokemusta.
Taannoisella työpaikallani kärtimme eräältä liituraitaiselta ylempään keskijohtoon johtoon kuuluvalta pomomieheltä selkeämpää ja kannustavampaa palkkiopalkkajärjestelmää useissa neuvotteluissa. Viikkokausien kiemurtelujen ja istuntojen jälkeen lohkaisi työnantajan edustaja, että ”ei tätä yhtiötä pyöritetä työntekijöiden takia”.
Vastaavan asenteen uutisia kerrotaan mm. Uudenkaupungin autotehtaalta.
”Autotehtaan ilmapiiri on monin paikoin masentava, kun työntekijöitä kohdellaan alentavasti. Jos ehdotat jotain, niin vastaus on, että voit sitten lähteä meneen. Ei heillä ole tarkoituskaan pitää työntekijöistä kiinni”, kertoo eräs työntekijä.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin sanoo tunnistavansa puheet Uudenkaupungin autotehtaan ilmapiiristä ja yksittäisen työntekijän asemasta.
– Siellä kuunnellaan työntekijöitä hyvin vähän, ja johtamisen tyyli on vanhanaikainen. Pomottaminen on osa autotehtaan ilmapiiriä.
– Haastattelut, mitä on tehty, vahvistavat tismalleen sen, että työntekijöiden on suostuttava siihen, miten asiat ovat. Vaihtoehtona on ollut se, että jos parempaa haluat, sitten otat ja lähdet, ei täällä ole pakko olla.
Miksi työnantaja ei halua paremmin huomioida työntekijöitä?
– Sosiaalisissa suhteissa kysymys on aina vallasta, Melin sanoo Ylen haastattelussa.
****** ****** ****** ******
Joitakin työnantajien edustajia vaivaa kieroutunut asenteellisuus työntekijöitä kohtaan. Jotkut heistä ovat selvästi sairastuneet tyhmän ylpeyteen luullen syntyneensä suureksi johtajaksi. He kuvittelevat, että työntekijöillä on vain vähän tai ei mitään oikeuksia.
Olisi lievästi sanottuna uskaliasta siirtää työehtosopimusneuvottelut paikalliselle tasolle. Luottamusmiesten vastapelureina istuisivat tällaiset lähes mitään ymmärtämättömät ylimieliset tolvanat.
Tällä ehdotetulla tiellä olisi vaaran paikkoja liian tiheään. Tai ei tämä olisi edes tie, vaan lahopuista rakennettu harva kapulasilta, jonka alla häämöttää päätä huimaavan syvä ja kivikkoinen rotko. Juuri sellainen, johon Tarzan-elokuvien kantaja-palvelijat aina putoavat. Sieltä ei ole paluuta.
Sosialistiliitto 
Mikä muuten olisi paikallisiin sopimisiin siirryttäessä luottamusmiesten asema? Eikö heidän asemastaan ole tähän asti sovittu työehtosopimuksissa?
TykkääTykkää
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmiehen asemasta. Siinä määritellään mm. mitkä ovat luottamusmiehen tehtävät ja keitä hän edustaa. Luottamusmies on siis työntekijöiden edunvalvoja työehtosopimuksen soveltamisessa ja erimielisyyksiä koskevissa kysymyksissä. Ammattiosasto valitsee luottamusmiehen. Sopimuksessa luetellaan pitkä litania luottamusmiehen oikeuksista ja velvollisuuksista. Tällaisia ovat esim. oikeus saada tietoa yhtiön taloustilanteesta tai velvollisuus edistää ja ylläpitää työrauhaa työpaikalla. (Ei siis saa yllyttää työntekijöitä lakkoilemaan)
Koska luottamusmiehen toimessa joudutaan usein napit vastakkain työantajan kanssa, vaati se myös aikaa ja vaivaa asioiden selvittämiseksi. Siksi työehtosopimuksissa on määrätty luottamusmiehille tietty rahallinen palkkio ja vapautusta omasta tavanomaisesta työstään tehtävien hoitamista varten. Rahakorvaus ja luottamusmiesaika riippuu edustettavien työntekijöiden lukumäärästä.
Luottamusmiehen työsuhdeturvasta on myös oma kohtansa työehtosopimuksessa. Tätä ei saa irtisanoa luottamusmiestehtävänsä takia. Luottamusmiestä ei saa edes lomauttaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Luottamusmiehellä on siis parempi työsuhdeturva kuin työntekijöillä yleensä.
Pääluottamusmieheksi ehdokkaaksi asettuneelle on voimassa”ehdokassuoja” ja ”jälkisuoja”.
Jos luottamusmiehen työsuhde päätetään työehtosopimuksen vastaisesti, on työnantaja velvollinen korvaamaan vähintää 10 kuukauden tai enintään 30 kuukauden palkan.
Teknologiateollisuus päätti perustaa uuden yhdistyksen, joka neuvottelee tulevista työehtosopimuksista Teollisuusliiton kanssa. Tähän alan työnantajat voivat halutessaan liittyä. Jos uuteen yhdistykseen liittyy alle 50% toimialan yrityksistä ja nämä tekevät työehtosopimuksen, menettää työehtosopimus ”yleissitovuuden”, eli se ei koske muita alan työpaikkoja. Tästä johtuen yli 50% työpaikoista jää paikallisen työehtosopimuksen varaan. Syntyy tilanne, joka vallitsi 20-luvun Suomessa. Tuskinpa villiksi jääneet yritykset suoraan kopsaavat nykyisen kaltaisia sopimuksia paikallisesti.
Koska luottamusmiehestä ei ole säädetty laissa, kuten työsuojelusta, jää arvailujen minkälaiseksi luottamusmiesten asema muodostuu paikallisilla sopimuksilla. Epäilen huomattavaa heikennystä.
TykkääTykkää