Oletteko huomanneet, että oikeistolainen talouspolitiikka on menettänyt täysin hehkunsa ja hegemoniansa maailmalla? Viheliäinen luihin ja keuhkoihin käynyt tuulenvirus on pakottanut valtavirran talousteoreetikot kääntämään lähes kaikki pomppansa ja poplarinsa liivejä myöten ympäri.
Koko talousviisaiden vielä vuosi sitten niin uusliberalistinen bulevardiremmi katsoo nyt anovasti Keynesin suuntaan yrittäen kävelykepeillään tukea onnahtelevaa markkinakapitalismia. Talouden elvytys on tullut muotiin.
USA:n presidentti Biden ei edes peittele katastrofaalista tilannetta. Amerikan ihmemaassa jaetaan ihmisille silkkaa käteistä, että tavaroiden kulutus lähtisi nousuun ja tuotanto saataisiin jotenkin pyörimään. Samalla satsataan täysin rappiolla olevaan infrastruktuuriin ja retuperällä olevaan niin sanottuun julkiseen sektoriin. Koulutusjärjestelmää ja terveydenhuoltoa korjataan. Rahaa palaa yhteensä noin 5000 miljardia dollaria. Tämä kustannetaan verottamalla rikkaita!
Amerikkalainen porvaristo näyttää kääntyneen ”rakeenteellisten uudistusten” tielle.
Mitä tekee suomalainen porvaristo? Se kaupittelee rakenteellisia uudistuksia täysin päinvastaista tarkoittaen? Kansaa pelotellaan velkaantumisella ja asuntolainojen korkojen nousulla.
Suomalainen väkitukkoinen omistajien edustaja ei heilahda, eikä muuta hevirokillakaan mieltänsä. Se vaatii kuria, säästämistä ja pienempiä palkkoja.
Toisaalta miksi muuttaakaan mieltänsä, koska on huomattu, ettei kukaan ole vuosi kausiin vastustanut ja esittänyt vaihtoehtoa heidän käsittämättömän itsekkäisiin vaatimuksiin.
Sunzi sanoi:
Yleensä se, joka ensimmäisenä ottaa haltuun taistelukentän, on levossa. Se joka saapuu myöhemmin ja ryntää taisteluun, on uupunut.
Siksi taitavat taistelijat liikuttavat vihollista eivätkä liiku sen mukana.
Sunzin kirjaa ”Sodankäynnin taito” lukivat ainakin ennen lähes kaikki päämajoitusmestari Airosta karate- ja shakkimestareihin. ”Sodankäynti perustuu harhaanjohtamisen taitoon.”
Kysymys on aloitteesta. Luulen, että työnantajajärjestöissä kirja kuuluu alkeisiin. Ay-liikkeessä todennäköisesti ei kuulu. Jälki on sen mukaista.
Vuoden 1986 ”pekkaspäivien” jälkeen ei juurikaan mitään merkittävää ay-liikkeen aloitetta tai saavutusta ole saatu aikaiseksi? Aloitteet, jotka työmarkkinoilla ovat menneet läpi, voidaan laskea työnantajien ”lasselaatusten” tapaisten juonittelijoiden aloitteisiin. Hivuttamalla ja pikku hiljaa liikuttamalla sekä johtamalla harhaan vihollista, nämä ovat saaneet ay-liikkeen taipumaan työnantajille edullisiin sopimuksiin. Työnantajilta on poistettu KELA-maksu ja vakuutusmaksuja siirretty työntekijöiden maksettavaksi. Jopa palkkojakin on päästy alentamaan sekä työaikaa pidennetty. Lehmää on lypsetty ja maitoa utareista riittänyt.
Nyt jotkut työnantajaseurueissa ovat päätyneet aatoksissaan aloitteeseen, että liekanarusta vedätettävän ay-liikkeen teurastuksen aika on tullut. On heitettävä laatuslaiset ”kompromissit” unholaan. Pitää saada täydellinen määräysvalta työmarkkinoilla.
Jumalattoman hurjaa ihmisten mielestä, mutta melko totta.
Työväenluokka joutuu syksyllä palaamaan juurilleen. Pois keikistelystä ja ylempien miellyttämisestä. Pois kummallisesti viritetystä kaanonista. Suora valehtelu on sävelkorvaa omaaville jo aikoja sitten kuulostanut dissonanssilta. Muotiin tulee luokkataistelun aika.
TERHO LAITILA
Sosialistiliitto 