”Emme tunnusta vaalitulosta”

Putin voitti Venäjän presidentinvaalit odotetusti ja odotetusti oli myös vaalivilppiä. Venäjän Vasemmistorintama ei suostu tunnustamaan vaaleja laillisiksi ja jatkaa kampanjaa. Kommunistipuolueen kannatus osoittaa kuitenkin, että vasemmisto on liberaaleja voimakkaampi. Internationalen-lehden Per Leander kirjoittaa.

18. maaliskuuta pidettyjen vaalien jälkeen Vladimir Putin on huudattanut itsensä neljännen kerran Venäjän presidentiksi. Virallisesti hän sai 77 prosenttia äänistä, mikä on Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen ennätys. Mutta kuten tavallista, monilla tahoilla esiintyi vaalivilppiä, useimmiten niin, että paikalliset puoluebyrokraatit huolehtivat, että vaaliuurniin laitettiin ylimääräisiä ääniä Putinille. Vilpin tarkoitus oli Putinin voiton takaamisen ohella yhtä lailla saada näyttämään, että äänestysvilkkaus oli korkea.

Putinin tärkein haastaja tällä kertaa, kommunistipuolueen uusi ehdokas Pavel Grudinin, sai 12 prosenttia äänistä ja on tunnustanut vaalituloksen. Äänestyspaikoilla eri puolilla maata tehtyjen riippumattomien mielipidekyselyjen mukaan kommunistien vaalikannatus kuitenkin oli pikemminkin 20-25 prosenttia.

Radikaalimpi sosialistijärjestö Vasemmistorintama, joka tällä kertaa oli liittoutunut kommunistipuolueen kanssa ja tuki Pavel Grudininin ehdokkuutta, ei kuitenkaan tunnusta vaalitulosta lailliseksi. Vaalilipukevilpin lisäksi viitattiin hallinnon kampanjan Grudininia vastaan olla epätavallisen likaista kaikissa tiedotusvälineissä.
Päivä vaalien jälkeen Vasemmistorintaman johtaja Sergei Udaltsov kokoontui tuhannen mielenosoittajan kanssa Moskovassa protestoimaan vaaleja. Sergei Udaltsov vaati myös, että koko vaalijärjestelmä on uudistettava, niin että kaikki halukkaat puolueet ja henkilöt voivat osallistua, eivät vain Kremlin hyväksymät.

Aleksej Sahnin, toinen Vasemmistorintaman johtaja, joka on vuodesta 2013 ollut maanpaossa Ruotsissa, on hänkin sitä mieltä, että vaaleja on pidettävä laittomina, mutta uskoo, että Putin olisi voittanut ilman vaalivilppiäkin.
– Yksi Putinin voiton tärkeimmistä syistä on nykyinen kylmän sodan asetelma ja lännen Venäjän-vastaiset pakotteet, joiden on onnistunut pikemminkin yhdistää kuin hajoittaa yhteiskuntaa. Ihmisistä tuntuu, että heidän on tuettava Putinia juuri koska USA ja EU tekevät kaikkensa hänen murskaamisekseen ja tuo tunne on jättänyt varjoonsa kaikki muut sisäpoliittiset kysymykset ja talousongelmat, hän sanoo.
– Tietysti se osoittaa, että venäläiset äänestäjät ovat lapsellisia, mutta myös kuinka lännen toiminta tuottaa päinvastaisia tuloksia kuin on ajatelut ja johtaa vain Putinin kannatuksen kasvuun.

Vasemmistorintama oli päättnyt tukea Pavel Grudininin ehdokkuutta ”kansan ehdokkaana”, kun vasemmistoaktivistien keskuudessa tehty äänestys oli osoittanut, että hän oli huomattavasti suositumpi kuin kommunistipuolueen vanha johtaja Gennadi Zjuganov, joka päätti tuossa vaiheessa väistyä Grudininin hyväksi. Liitto kommunistipuolueen kanssa oli kuitenkin suunniteltu ensi kädessä mahdolliseksi lähtökohdaksi, jolta Vasemmistorintama kurkottaisi ja rakentaisi edelleen laajempaa ja radikaalimpaa liikettä tarkoituksena haastaa Putin.
– Grudinin menestyi huonommin kuin olimme toivoneet, mutta samalla on selvää, että vasemmisto-oppositio on ainoa poliittinen vaihtoehto Putinia vastaan. Ne kolme liberaaliehdokasta, jotka nyt saivat asettua ehdolle, saivat kukin hädin tuskin prosentin äänistä, hän sanoo. .
Hän viittaa länsimieliseen tv-julkkikseen Ksenia Sobtšakiin, joka eli ehdokkaana omissa nimissään, ja Boris Titoviin uusliberaalista Kasvupuolueesta sekä Grigori Javlinskiin sosiaaliliberaalista Jabloko-puolueesta.

Samalla hän katsoo, että  Putin, suuresta vaalikannatuksestaan huolimatta, ei istu vallassa tukevasti.
– Hallituksella on vaikeita haasteita. Jos se ei muuta yhteiskunnallista ja taloudellista suuntaa, voi kasvava kriisi ennemmin tai myöhemmin johtaa yhteiskuntaräjähdykseen. Putin on voittanut, mutta hänen edessään olevan ongelmat kasvavat, sanoo Aleksei Sahnin.
Putin on sanonut, että hän aikoo tehdä ministerivaihdoksia, mutta mitä se tarkoittaa, sen näemme vasta toukokuussa, kun seuraava presidenttikausi varsinaisesti alkaa.
– Ehkä Grudinin yhä toivoo voivansa kääntää Putinia sosialidemokraattisempaan, keynesiläiseen suuntaan. Se oli koko vaalikampanjan ajan hänen tavoitteensa, saada vahvempi asema pystyäkseen neuvottelemaan paremmat ehdot ”punaisille johtajille”, jotka omistautuvat kotimaiseen tuotantoon, erona hallitsevista oligarkeista, jotka hallitsevat rahoitusmarkkinoita ja raaka-ainevientiä. En kuitenkaan usko, että oligarkkijärjestelmä voi muuttua niin paljon, mutta jos Putin ei tee sitä, kriisi voimistuu, sanoo Aleksei Sahnin.

Mitä Vasemmistorintama tekee nyt?
– Me yritämme jatkaa sitä liikettä, jota olemma alkaneet rakentaa ja haluamme radikalisoida sitä jatkamalla katumielenosoituksia ja ulkoparlamentaarisia menetelmiä. Aloitimme jo vaalienjälkeisenä päivänä mielenosoituksella Moskovassa. Siitä ei tullut kovin suuri, mutta se voi kasvaa. Tällä vasemmistoliittoumalla kommunistipuolueen ruohonjuurien kanssa on edelleen potentiaalia, mutta liittoumien on oltava laajempia, on saatava uusia kasvoja ja paljon selkeämpää kritiikkiä hallitusta vastaan. Päätös tukea Grudininia oli vasta ensi askel, sanoo Aleksei Sahnin
– Voidaan sanoa, että minimiohjelma on toteutettu. Tukahduttamisvuosien jälkeen Vasemmistorintama on noussut uudelleen ja siitä on tullut jälleen merkittävä voima, kiitos kommunistipuolueen kanssa solmitun liiton. Ei ole epäilystäkään, etteikö taktiikka ollut oikea. Meistä ei ole tullut mikään valtava voima, kuten vuoden 2012 mielenosoituksissa, mutta meidät otetaan jälleen vakavasti. Nyt meidän on valmistauduttava tulevaan kriisiin, että enimmäisohjelmamme voidaan toteuttaa, siis että Putin ja oligarkkijärjestelmä kaadetaan ja voidaan aloittaa todellinen taistelu sosialismin puolesta.